Hirsirakentaminen kiinnostaa jälleen - syynä ”pullotalojen” homeongelmat? Talotohtori: ”Hengittävyys tulkitaan väärin”
Perjantai 26.1.2018 klo 20.41
Rakenteen pitäisi olla sellainen, että se pystyy kastumaan ja kuivumaan. Talotohtorina tunnetun Panu Kailan mukaan tätä ajatusta ei ymmärretä.
• Panu Kaila on mielissään siitä, että Suomessa on herätty viime aikoina hengittävään rakentamiseen.
• Hänen mielestään muovilla ei saada hengittäviä rakenteita.
• Kailan mukaan höyrynsululla estetään osa kastumisesta, mutta samalla estetään kaikki kuivuminen.
Uusien talojen homeongelmat ovat todiste siitä, ettei muovilla saada hengittäviä rakenteita.
Tässä tiivistyvät perinnerakentamisen puolestapuhujana tunnetun arkkitehti, Oulun yliopiston arkkitehtuurin emeritus professori Panu Kailan ajatukset nykyrakentamisesta.
Hän on mielissään siitä, että Suomessa on herätty viime aikoina hengittävään rakentamiseen. Esimerkiksi Pudasjärvellä päätettiin käyttää hirttä julkisiin rakennuksiin jatkuvien sisäilmaongelmien takia. Viime vuoden keväällä uutisoitiin, että Suomeen nousee 30 hirrestä rakennettua päiväkotia - ratkaisuna lukuisiin homeongelmiin.
Kailan mielestä hirsi on yksi parhaimpia rakennusmateriaaleja, sillä se on turvallinen, perinteinen rakennusmateriaali ja hiilidioksidinielu.
Voisi sanoa, että hirsi on jälleen nousemassa rakennustrendiksi.
- Muovilla ei saada hengittäviä rakenteita, ja tämä hengittävyys on myös yksi asia, jonka rakennusteollisuus tulkitsee väärin - sitä kun ei ole virallisesti määritelty. Rakenteen pitäisi olla sellainen, että se pystyy kastumaan ja kuivumaan. Tästä on olemassa tutkimusta: ilmanlaatu paranee, kun kosteus pääsee seinään ja palaamaan myös takaisin. Tälle ajatukselle ollaan sokeita, Kaila kertoo.
"Ei haittaa, jos puu kastuu, kunhan se pääsee kuivumaan"
Muovista löytyy mielipidettä suuntaan jos toiseen, ja kiivasta keskustelua on käyty jo 1980-luvulta lähtien. Toisten mielestä nykyaikaiset "pullotalot" ovat epäterveellisiä verrattuina entiseen, kun taas toisten mielestä hengittäviä ei saa toteuttaa.
Hengittävyys tarkoittaa sekä nesteenä olevan veden että kaasuna eli vesihöyrynä olevan veden läpäisykykyä. Ei haittaa, jos puu kastuu, kunhan se pääsee kuivumaan. Kailan mukaan höyrynsululla estetään osa kastumisesta, mutta samalla estetään kaikki kuivuminen.
- Höyrynsululla tiivistäminen eli pullotalot tulivat Amerikasta 1960-luvulla koneellisen ilmanvaihdon vuoksi. Pullotalo tarkoittaa sitä, että talo on niin hallittu, että missään ei saa olla mitään ilmavuotoa tai vastaavaa, jotta talo toimii. Ihmiset kuitenkin asuvat ja elävät, eivätkä pienet vesivahingot ole poikkeuksellisia, Kaila kertoo.
Kailan mukaan aiemmin talot selvisivät pienistä vaurioista, sillä ne olivat toipumiskykyisiä. Puutalo kuivui itsestään - eihän muuten Suomessa enää olisi rintamamiestaloja.
- Laskennallisesti seinässä on aina kohta, jossa ilma jäähtyy niin paljon, että vesi tiivistyy sinne seinään, ja siis tämä toimii paperilla. Puukuitu pystyy hajottamaan ja sitomaan sen kosteuden niin, että kosteus laskee koko ajan, kun seinässä mennään ulospäin. Näin kosteus on niin vähäinen, ettei se riitä tiivistymään mihinkään, eli hirsitalossa ei ole kastepistettä, vaikka kuinka laskettaisiin.
Kailan mukaan muovitetussa talossa muovin taakse päässyt kosteus ei pääse sieltä pois. Rakenteissa ei pitäisi olla hengittämättömiä kerroksia, ja tähän ihmiset ovat heränneet.
- Rakennusteollisuudessa puhutaan, että hengittävyys syntyisi siitä, että tehdään reikiä muoviin. Se ei pidä paikkaansa, ei siitä pisara pääse läpi. Tästä on paljon kiistaa, eli tarvitaanko höyrysulkua vai ei. Tuhannet esimerkit osoittavat, ettei sitä tarvita.
"Ei pitäisi puhua hukkalämmöstä"
Kailan mukaan yksi ongelma nykyisessä rakennusajattelussa on se, että energiansäästöä katsotaan sokeasti, eikä osata ajatella, että pieni lämpövuoto pitää seinät terveenä, vie kosteuden ulos ja kuivattaa rakenteen.
- Ei pitäisi puhua hukkalämmöstä vaan kuivanapysymislämmöstä. Ilmanvaihdon pitää aina toimia - ennen ilmanvaihto toimi rakenteen itsensä takia, mutta nykyisin sen tekevät koneet.
Kailan mielestä kaiken takana on raha.
- Tästä on kova taistelu. Ei haluta bisneksen takia myöntää, ettei tällaisia tiivistettyjä alipainetaloja ole viisasta tehdä. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi maissa, joissa on paljon kosteampaa kuin Suomessa, ei rakenneta pullotaloja, koska niitä ei tarvita. Tällä hetkellä näkyy tietynlainen into perinnetalojen tekemiseen - ehkä se on homeongelmien syytä.
MAIJA KNUUTTILA
maija.knuuttila@iltalehti.fi
Lapponia House talotoimitus Portugaliin
Torstai 17.8.2017 klo 16.35
Kansainvälisen kilpailutuksen voittajaksi valikoitui Lapponia Housen klassikkomallin Pinean muunnosmalli. Lämpöhirren terve ja hengittävä materiaali toimii erinomiasesti niin etelän lämpimissä olosuhteissa kuin pohjoisen kylmässä ilmastoissakin.
YLE: Mökkityylin modernisointi johti hirsitalobuumiin – kaavoittajakin käänsi kelkkansa
Torstai 1.2.2018 klo 11.35
Hirsitalon paras myyntimies on uutisointi sisäilmaongelmista.
Rakenteilla olevalla jyväskyläläisellä asuinalueella hirsirakentamisen uuden nousun voi huomata omin silmin. Useampi perhe on valinnut hirren talonsa rakennusmateriaaliksi. Hirsitalon paras myyntimies tuntuu olevan uutisointi sisäilmaongelmista.
– Kyllähän se terveydellisiin syihin perustuu. On niin paljon tutkimuksia siitä että hirsi on se hengittävä, hyvä vaihtoehto, arvioi jyväskyläläinen Jaakko Mäkinen hirsitalonsa rakennustyömaalla.
Haluan, että oma koti on semmoinen, jossa ei ole sisäilmaongelmia.
JAAKKO MÄKINEN, JYVÄSKYLÄ
Opettajan työssään hän on joutunut seuraamaan monien kollegoiden oireilua sisäilmaongelmaisissa kouluissa. Se, ja vaimon toive, sai kupit kääntymään ekologisen ja muovittoman puurakentamisen kannalle.
– Haluan, että oma koti on semmoinen, jossa ei ole sisäilmaongelmia. Siihen pyritään kaikin tavoin.
Onko hirsitalo sitten varma valinta? Puutaloteollisuus Ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola sanoo, hirsitalonkin voi mokata. Siitä lisää tuonnempana.
Kaavoittajakin lämpeni, kun mökkityyli modernisoitui
Vielä muutamia vuosia sitten kaupunkien kaavoituksessa suhtauduttiin nihkeästi hirsirakentamiseen. Jos asuinalueella pyrittiin moderniin yleisilmeeseen, hirsirakentaminen kiellettiin.
Hirsitalovalmistajat ovat kuitenkin raivanneet tietään myös kaavoittajien suosioon muokkaamalla hirren ulkonäköä modernimmaksi. Rakoja hirsien välissä on kavennettu ja kesämökeiltä tuttu perinteinen pitkä ristinurkka on vaihdettu nykyaikaisiin nollanurkka-vaihtoehtoihin.
Valmista hirsitaloa ei nykyään välttämättä erota ulkoapäin elementtitalosta.
Panostus uuteen ulkonäköön ja painumattoman hirren kehittämiseen näkyy suoraan tuloksessa. Hirsitalojen osuus kaikista Suomessa rakennettavista omakotitaloista on noussut tasaisesti viime vuosien aikana.
Nykyisin joka viides uusi talo on tehty hirrestä. Kasvun odotetaan jatkuvan tänä vuonna kiihtyvällä tahdilla.
Puukerrostalojen pääkaupunki opettaa muuta Suomea
Jyväskylässä puutalorakentamisen buumi yltää pientaloalueilta myös lähemmäs kaupungin keskustaa. Vain muutaman vuoden aikana Jyväskylä on noussut Suomen puutalopääkaupungiksi.
Arkkitehtuuripalkintoja kahmineen Puukuokan vanavedessä kaupunkiin on syntynyt vahvaa osaamista erityisesti suurista puulevyelementeistä (CLT) rakennettavien kerrostalojen tekemiseen.
Opiskelija-asumisessakin panostetaan puuhun
Paikallisen tietotaidon löytyminen ruokkii myös uusien puukerrostalojen syntyä. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, KOAS, ilmoitti viime viikolla rakentavansa Jyväskylän Seminaarinmäelle kaksi uutta opiskelijataloa massiivipuusta.
– Meiltä edellytettiin kaavassa runsasta puun käyttöä talon julkisivussa. Se oli oikeastaan sysäys, että miksei voitaisi tehdä myös kokonaan puurunkoista taloa, kertoo KOAS:in toimitusjohtaja Matti Tanskanen.
Puurakentaminen on vielä hiukan kalliimpaa kuin normirakentaminen, mutta jollei sitä koskaan edistetä, se ei tule koskaan halpenemaankaan.
MATTI TANSKANEN, KOAS
Opiskelija-asuntosäätiö uskoo asiakkaidensa arvostavan myös puutalojen ekologisuutta. Tutkimusten mukaan puukerrostalojen rakentamisen aikainen hiilijalanjälki voi olla lähes puolet pienempi verrattuna vastaavaan betonista rakennettuun taloon.
Opiskelija-asumisen tiukkaan budjettiin massiivipuu mahdutetaan aatteiden avulla. KOAS perustelee ratkaisuaan paitsi puurakentamisen hyödyillä, myös uudenlaisten materiaalien käytön tukemisella.
– Puurakentaminen on vielä hiukan kalliimpaa kuin normirakentaminen, mutta jollei sitä koskaan edistetä, se ei tule koskaan halpenemaankaan, Tanskanen selittää.
Koas rakentaa Seminaarinmäelle kaksi puukerrostaloa opiskelijoille.
Puutalo saa paremman tontin?
Jyväskylän kaupunkia hivelee sen orastava maine puurakentamisen mallikaupunkina. Kaavoituksessa aiotaan jatkossakin tukea puurakentamista.
Puukerrostaloja toivotaan lisää paraatipaikoille ja entistä lähemmäksi kaupungin keskustaa.
– Voidaan ajatella että ne on sellaisia kehittämiskohteita ja silloin tämmöiset kohteet pitäisi saada syntymään hyvälle paikalle, kaupunginarkkitehti Leila Strömberg linjaa.
Puurakentamisen edistämiseen on ollut selkeä linja jo aikaisemmin. Esimerkiksi Puukuokan rakentaja sai kaupungilta apua hyvän tontin etsimisessä ja kaavamuutoksen tekemisessä.
Tuloksena on arkkitehtuurin Finlandialla palkittu rakennus, joka tuo Jyväskylälle myös kansainvälistä mainetta.
Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista – entä se kääntöpuoli?
Massiivipuurakennusten erinomaisuudesta tunnutaan olevan sekä kuluttajien että asiantuntijoiden puolella jopa hämmentävän yksimielisiä.
Sisäilmakeskustelujen jyllätessä yhä useampi kunta suunnittelee myös koulujen, päiväkotien ja palveluasuntojen rakentamista jatkossa hirrestä tai massiivipuisista elementeistä.
Onko puurakennus yksiselitteisesti parempi ratkaisu sisäilman kannalta?
– Jos talo suunnitellaan, toteutetaan tai sitä käytetään väärin, kyllä hirsitalonkin voi mokata, kuittaa Puuteollisuus Ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola, joka kiirehtii heti perään lisäämään, ettei kyllä muista milloin viimeksi olisi nähnyt huonosti tehdyn hirsitalon.
Ongelmista on kuitenkin raportoitu laajasti mm. Helsingin Jätkäsaaren puukerrostalokortteli Wood Cityssä, jossa kokeiltiin eurooppalaistyylistä rakentamista ilman sääsuojausta.
Mikkola myöntääkin, että erityisesti puukerrostalojen suunnittelussa ja alan koulutuksessa on vielä tehtävää. Hän toivoo rakennusalalle lisää erikoistumismahdollisuuksia puurakentamiseen.
Hirsiomakotitalon poikkipuut.
Lähde Yle, toimittaja: Minna Matintupa
Alkuperäinen artikkeli: https://yle.fi/uutiset/3-10051746
